Ota yhteyttä

Ympäristövaikutukset

Tavoitteenamme on energiantuotannon ja vesihuollon haitallisten ympäristövaikutusten hallitseminen sekä vähentäminen. Siksi henkilöstömme ympäristöosaaminen on oleellista toiminnallemme. Energiantuotannossa syntyvät päästöt ilmaan muodostuvat mm. typenoksideista (NOX), rikkidioksideista (SO2), hiukkasista, metalleista, hiilimonoksidista (CO), hiilidioksidista (CO2). Savukaasupäästöjen määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat mm. polttoaine ja polttotekniikka. Kaikissa polttoprosesseissa muodostuu aina myös kiinteitä aineita, joista osa poistuu kattilasta pohjatuhkana ja suurin osa lentotuhkana savukaasujen mukana. Laitostemme sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä.

Pyrimme tuottamaan energiaa pääasiassa maakunnan puulla ja turpeella. Puu on ns. hiilidioksidineutraali polttoaine, eli sen polttaminen ei muuta ilmakehän hiilidioksiditasetta. Hiilidioksidia vapautuu kaikessa palamisessa eikä sitä voida poistaa savukaasuista, mutta päästöjä voidaan vähentää polttoainevalinnoilla ja tuottamalla energiaa korkealla hyötysuhteella. Vuonna 2017 puun käytön osuus energiantuotannostamme oli 53,1 %.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa säästetään polttoaineita noin kolmannes sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Myös jätteiden hyötykäyttö on edistynyt erityisesti vuoden 2003 jälkeen, kun Mustankorkean jätteenkäsittelyaseman biokaasun poltto kaukolämmöksi aloitettiin.  Nykyisin tuotamme biokaasusta sekä sähköä että lämpöä Keltinmäen mikro-chp -laitoksessa. Panostamme energian säästöön myös lämmön varastointia kehittämällä ja säästöneuvonnalla. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen allekirjoittamalla elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen.

Tuhkien hyötykäyttö

Voimalaitoksilla syntyvä suurin jäte-erä on tuhkat. Laitosten pohjatuhka, joka on suurimmaksi osaksi petihiekkaa, hyödynnetään maanrakentamisessa. Hyötykäytössä sovelletaan Valtioneuvoston asetusta 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten lento- ja pohjatuhkien laatua valvotaan Ely-keskuksen hyväksymän laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Rauhalahden voimalaitoksen lentotuhkaa on toimitettu Keski-Suomen Ely-keskukselle ja Laukaan kunnalle hyödynnettäväksi Lievestuoreella ruoppauslietteen stabiloinnissa vuodesta 2008 alkaen. Lentotuhkan hyötykäyttö Lievestuoreella jatkuu edelleen. Keljonlahden voimalaitoksen lentotuhkaa on hyödynnetty mm. metsälannoitteena sekä maanrakennuksessa. Vuonna 2017 lähes kaikki voimalaitosten tuhka meni hyötykäyttöön.

 

Sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineet

Polttoaineet


KAAVIO 1 
Sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet
Jyväskylän Energia Oy

Polttoaineiden osuudet on laskettu polttoaine-energioista.

 


Kasvihuonepäästöjä vähennetään pitkällä tähtäimelläKasvihuonepäästöt


KAAVIO 2
Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian

(sähkön ja kaukolämmön) osuus energiantuotannosta per vuosi.
Jyväskylän Energia Oy


Kaukolämpö
Kaukolämpö, ominaispäästökertoimet


KAAVIO 3
Kaukolämmöntuotannon ominaispäästökertoimet
[mg/kWh], CO2 [g/kWh]
Jyväskylän Energia Oy


Yhdistetyn sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt on jaettu sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä.

 

 




SähköSähköntuotannon ominaispäästökertoimet


KAAVIO 4
Sähköntuotannon ominaispäästökertoimet
[mg/kWh], CO2 [g/kWh]
Jyväskylän Energia Oy

Yhdistetyn sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt on jaettu sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä.





Jätevesi


Jätevesivuodot vesistöihin


Vesistöihin päätyneen jätevesivuodon määrä on erittäin pieni. Vuonna 2017 vesistöihin ja maastoon päätyneiden jätevesivuotojen osuus kaikesta jätevedestä oli 0,005 %.