Ota yhteyttä

Sukellus kääntyi hallittuun nousuun

25.4.2011

Suomen talous on kääntynyt OECD- ja euromaiden synkimpiin luettavasta taantumasta nousuun.

Sähkön kulutus kasvoi vuonna 2010 lähes kahdeksan prosenttia, kun kahtena edellisvuonna käyttö oli vähentynyt. Teollisuuden muutos parempaan osui syksyyn 2009. Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi 2010 yli 10 prosenttia. Suuret prosentit selittyvät pääasiassa elpymisen vaikutuksilla sekä alhaisella lähtötasolla ja kylmillä säillä.
Jyväskylän Energian sähkön myynti loikkasi vuonna 2010 lähes 69 prosenttia edellisvuotisesta. Kasvun mahdollisti Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto. JE:n sähkönsiirtoverkko – joka kattaa vain osan nyky-Jyväskylästä – välitti sähköä 2,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kaukolämpöä myimme 9,0 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kasvusta huolimatta Jyväskylän Energian talous on tehnyt vuosina 2009 ja 2010 sukelluksen, jonka päätteeksi kirjataan ainakin kaksi tappiolle jäävää vuotta: 2009 konsernin tappio oli 9,5 ja 2010-vuonna 4,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna budjetoituna on nollatulos tai lievä nousu plussalle. Taloutemme trendikäyrän sukellus on ollut käänteiltään ja muodoltaan ennakoidun kaltainen – sukellus vain on ollut odotettua syvempi.
Liike-elämässä on normaalia, että investoinnin toteuttajan talous on tiukimmalla juuri ennen tuotantokäytön alkua tai sen ensi vuosina. JE:n viime vuosien suurimmat panostukset on rahoitettu vieraalla pääomalla, joten myös korkokulut ovat nousseet voimakkaasti. Velkoja ulkoisille rahoittajille ja omistajalle on yhteensä 525 miljoonaa euroa. Taseen kasvua on seurannut myös huomattava poistojen kasvu.
JE:n liiketoimintojen terve tuloskehitys antaa tukevan ponnistusalustan rahoitusongelman selättämiselle. Osaan trendikäyrän sukelluksen syvyyden määrittäjistä pystymme itse vaikuttamaan – merkittävään osaan emme voi. Esimerkiksi ulkoisista tekijöistä sopii tänä vuonna tulosta nakertavan uusiutuvien polttoaineiden hintatuen viivästyminen. Kuukausien viive maksoi JE:lle useita satoja tuhansia euroja. Sekä sisäisiä että ulkoisia syitä liittyi Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myöhästymiseen, mikä lämmityskaudella alkuvuodesta 2010 mm. nosti öljyn käytön tuskallisen korkeaksi.

Energiateollisuus laskee tehneensä viime vuosina enemmän investointeja kuin muut teollisuusalat yhteensä. Investointeihin sisältyy mm. yli 50 yhteistuotantolaitosta, joista pääosa käyttää kotimaisia polttoaineita. Myös lämpökeskusten rakentamisessa öljyä on laajalti korvattu biolla. Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan kiinteiden biopolttoaineiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvun lopusta yli 50 %. Nykyisten laitosten potentiaali on jo 8 TWh suurempi kuin puun saatavuus. Uusiutuvien polttoaineiden kysynnän kasvu on synnyttänyt suoranaisen markkinahäiriön, jossa puupolttoaineiden hinnat ovat lähestyneet ainespuun hintoja. Hintapiikkiä on terävöittänyt ajoittainen pula turpeesta. Tulevaisuudessakin lienee hyväksyttävä, että uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisääminen nostaa hintoja. JE:n tehtävä onkin kaikin keinoin huolehtia tuottamansa kaukolämmön ja sähkön kilpailukyvystä.
Jyväskylän Energia tuottaa vuodessa 1,5 % Suomen sähköstä. Lisäksi tuotamme 1,2 TWh lämpöä jyväskyläläisille kaukolämmittäjille. Vuodessa tällaiseen tuotantoon yltäminen edellyttää 3,4 TWh (TWh = miljardi kilowattituntia) polttoaineita. Logistisena haasteena tämä merkitsee keskimäärin 35 000 täysperävaunuyhdistelmää vuodessa. Jos ajoneuvot parkkeeraisi peräkkäin puskuri puskuriin, jonon pituus olisi 660 kilometriä. Polttoainekaupan arvo merkitsee kymmeniä miljoonia euroja kotimaan yrityksille, kuljetusyrittäjille ja koneurakoitsijoille. Työllisyytenä se vaatii 1 000 henkilötyövuotta. Lisäksi toimintamme kanavoi 10 – 20 miljoonaa euroa CO2-päästöoikeuksiin päästöjen vähentämiseksi jossain muualla ja 5 – 10 miljoonaa euroa polttoaineveroja valtiolle.

Entä kaiken toimintamme käynnistäjä ja motivaattori – asiakas? Viestimme asiakkaillemme on, että Jyväskylän Energia ei makaa tulessa valittelemassa ulkoisten tekijöiden aiheuttamia kolhuja jo menneiden ja parhaillaan kuluvien vuosien tulokseen. Teemme kaikkemme, että rakenteellisesti ja toiminnallisesti yhtiömme kaikki osat saatetaan niin hyvään kuntoon kuin mahdollista. Strategiamme tähtää asiakastyytyväisyyden kasvattamiseen, huoltovarmuudesta huolehtimiseen ja turvallisen vakaisiin hintoihin. Tehtävämme on löytää tälle yhtälölle sellainen ”tosi” ratkaisu, jossa viisaammin ja synergisemmin tekemällä työ tehostuu ja rönsyt karsiutuvat.
Keljonlahti-hankkeen rinnalla olemme työstäneet yhtiön toimintastrategiaa pitkälle 2020-luvulle. Vakaa näkemykseni on, että taloutemme kestää ennakoitavissa olevat tulevienkin vuosikymmenten tuotannolliset investoinnit. Niitä tarvitaan sekä Rauhalahteen että muuhun tuotantokoneistoon mm. päästömääräysten takia. Samalla pystymme parantamaan taloutemme vakautta, vaikka pitkäaikaisen velan vähentäminen onkin haastavaa.
Alueellisesti merkittävän kokoluokan toimijana tiedostamme vastuumme asiakkaittemme lisäksi niistä sadoista kumppaneista, jotka toimittavat meille tuotannontekijöitä, palveluja ja osaamistaan. Toiminnan mitta­suhteita havainnollistaakseen voisi kysyä vaikkapa, kuinka pitkään Keljonlahden voimalaitos lämpiäisi Korpilahden kaukolämpökeskuksen 10 vuoden polttoaineilla? Oikea vastaus löytyy sivun alalaidasta.

Tuomo Kantola

 


Kommentit ilmestyvät moderoinnin jälkeen. Kommenteissa ei saa rikkoa lakia eikä viestinnän hyviä tapoja.

Kommentoi "Sukellus kääntyi hallittuun nousuun"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

   _____     ___     _    _    _    _      _____  
  / ___//   / _ \\  | |  | || | || | ||   / ___// 
  \___ \\  | / \ || | |/\| || | || | ||   \___ \\ 
  /    //  | \_/ || |  /\  || | \\_/ ||   /    // 
 /____//    \___//  |_// \_||  \____//   /____//  
`-----`     `---`   `-`   `-`   `---`   `-----`   
                                                  
 
 

Ei kommentteja "Sukellus kääntyi hallittuun nousuun"