Ota yhteyttä

Varmuutta rakentamassa

29.11.2010

Viime viikot Energiatalolla on työstetty tulevan vuoden budjettia. Työtä on leimannut toiminnan tehostamisen tavoittelu. Vaikka suuta sovitetaan säkkiä myöten, emme välty hinnankorotuksilta.

Tässä kuussa kerroimme kaukolämmön ja veden uusista hinnoista. Lämmön hinta nousee maltilliset 3%. Korotuksella varaudutaan turpeen energiaveron ja yleisen kustannustason nousuun. Veden hinnan korotus on 10 %. Nelihenkisessä taloudessa vesi kallistuu asukasta kohden kutakuinkin yhden bensiinilitran verran kuukaudessa.
Sekä lämmön että veden hinnoissa maksamme vesihuollon ja lämmön toimittamisen varmuudesta, jota rakennetaan tuotantokoneistoon ja verkostoihin investoimalla. Vesiverkostoissa likipitäen kautta Suomen tämä työ on jäänyt kasvuhaasteiden ja muun kunnallisen hyvän jalkoihin: pitkäjänteistä kunnostussavottaa ei ole pystytty tekemään tarvittavalla tahdilla. Jyväskylässä leijonanosan investointirahoista on vienyt kasvu: uusien ja monesti aiempaa kalliimmin rakennettavien alueiden vesihuollon järjestäminen.

Jyväskylän vesi- ja viemäriverkostoissa uusimisten takamatka edellyttäisi 80 vuoden käyttöiän mukaan keskimäärin 10 kilometrin saneeraamista vuodessa. Sillä tahdilla verkosto ei jatkuvasti huononisi. Saneerauksiin käytettävät rahat pitäisi ainakin kolminkertaistaa nykyisestä. Jatkossa verkoston ikärakenne vain kasvattaa saneerausvelan vuosikertymää. Lisäksi tulevat laiteasemien ja tuotantolaitosten uusimistarpeet. Veden varmuuden rakentamiseen päästään toden teolla vasta, kun verkostojen ja laitosten saneerausvelan kasvu saadaan pysäytetyksi. Tästä hinnankorotuksissa on osaltaan kysymys.
Lähivuosina saneeraukset jatkuvat vesiverkostojen kriittisimmissä kohteissa. Teemme kaikkemme tehokkuutemme parantamiseksi laadusta ja varmuudesta tinkimättä – yritämme siis tehdä vähemmällä entistä enemmän. Jo otetuista kehitysaskelista mainittakoon Viitaniemen pintavesilaitoksen prosessien parantaminen ja Palokan mangaanisaneerausten vauhtiin saaminen. Meneillään on Rauhalahden ja Janakan välisen linjan uusiminen. Sen jälkeen remontoidaan Janakan vesilaitos.

Varmuudesta monessa mielessä on kyse myös energiantuotannon polttoaineiden hankinnassa. Mahdollisuus eri polttoaineiden joustavaan käyttöön on erityisen tärkeää nykytilanteessa, jossa tulevaa saatavuutta ja hintatasoa on erittäin vaikea ennustaa. Esimerkiksi turpeen käyttö on tarkoitus lopettaa Suomessa vuoteen 2050 mennessä, ja siihen meidänkin on varauduttava. Mutta jo ennen tätä lähipolttoaineiden ja kahden yhteistuotantovoimalaitoksen ansiosta öljynkäyttö energiantuotannossa putoaa merkittävästi. Jyväskylä ottaa tärkeän harppauksen haluamaansa suuntaan: eroon tuontiöljyn polttamisesta eri puolilla kaupunkia pelkkää lämpöä tuottavissa huippukeskuksissa.
Jyväskylä on tänään yksi Suomen kärkikaupungeista biopolttoaineiden käytössä. Monipuolinen, pääasiassa kotimainen polttoainevalikoima vakauttaa energiantuotannon kustannuksia ja energian hintaa. Tämänhetkisen pääpolttoaineemme turpeen tuotanto onnistui tänä vuonna kohtuullisesti. Kesän energiaturpeen tuotanto vastaa energiamäärältään noin 21:tä terawattituntia. Määrä riittää keskivertotalveksi, mutta heikkojen korjuuvuosien varalle tarkoitetut varmuusvarastot eivät siitä kartu: aumat ovat kohonneet toivottua hitaammin, koska säät eivät ole suosineet korjuuta eikä tuotantoon ole tullut tarpeeksi uusia hehtaareita korvaamaan turvekäytöstä poistuvia. Tällä hetkellä esimerkiksi ruokohelpi- tai riistapelloiksi, lintujärviksi tai viljavainioiksi on siirtymässä runsaasti 1970-1980 -luvuilla avattuja soita.

Jatkossa meidän on vain totuttava siihen, että siirtyminen kotimaisiin ja mahdollisimman vähäpäästöisiin polttoaineisiin nostaa energian hintaa. Tuotantoa säädellään monin, päällekkäisinkin keinoin. Tuki- ja veroviidakkoon eksymisestä ja ohjauskeinojen sekakäytön seurauksista huolestuneita on yhä enemmän. Helmikuussa 2009 työnsä aloittanut Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä työstää parhaillaan ”Suo- ja turvemaiden kansallista strategiaa”. Peräti neljää ministeriötä ja aiheeseen vihkiytyneitä organisaatioita edustava ryhmä sai jatkoaikaa tammikuun loppuun.
On ymmärrettävää, että kun kolmasosalle maamme pinta-alasta laaditaan strategiaa, on yhteen sovitettavia näkökantoja paljon. Lähestymistavaksi on nyt valittu ekosysteemipalvelujen näkökulma, jossa tarkastellaan ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset maankäyttötavoitteet rinta rinnan. Yhtäältä paine niukentuneen suoluonnon lisäsuojelemiseksi on kasvanut. Toisaalta luonnontilaisuuden käsitteelle kaivataan objektiivista pohjaa, jolta maankäyttösuunnitelmia ja -päätöksiä jatkossa voidaan tehdä.
Suostrategian valmistelun yleistrendinä näyttää olevan maakuntakaavoituksen vahvempi vaikuttavuus alueiden käytön ohjaukseen. Ajatuksena lienee, että maakuntakaavoituksessa saavutettaisiin niin laaja poliittinen yksimielisyys soiden käytöstä, että lupaprosessit turvetuotantoon kaavoitetuilla alueilla nopeutuisivat. Strategian laatijat ovat viestineet työnsä tunnustavan turpeen vielä vuosikymmeniä jatkuvan aseman kotimaisena energialähteenä. On siis realismia, että turpeella on oma paikkansa suomalaisessa energiapaletissa vielä hyvän tovin.

Tuomo Kantola
Toimitusjohtaja

 


Kommentit ilmestyvät moderoinnin jälkeen. Kommenteissa ei saa rikkoa lakia eikä viestinnän hyviä tapoja.

Kommentoi "Varmuutta rakentamassa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 _____      _____    __   _      ___     __   _   
|  __ \\   |  ___|| | || | ||   / _ \\  | || | || 
| |  \ ||  | ||__   | '--' ||  / //\ \\ | '--' || 
| |__/ ||  | ||__   | .--. || |  ___  ||| .--. || 
|_____//   |_____|| |_|| |_|| |_||  |_|||_|| |_|| 
 -----`    `-----`  `-`  `-`  `-`   `-` `-`  `-`  
                                                  
 
 

Ei kommentteja "Varmuutta rakentamassa"