Ota yhteyttä

Jyväskylän Energian ja ABB:n kehityshanke: “Olemme onnistuneet yhdessä isosti”

6.2.2018

Kaukolämpöverkon kehittäminen yhtenäisti Jyväskylän Energian ammattilaisten ajatusmaailman. Saatuja tuloksia voi mitata sadoissatuhansissa, mutta tärkeämpää on yhteisen sävelen löytyminen. “Vaatimattomasti sanottuna tämä on sankaritarina”, toteaa Jyväskylän Energian tuotantojohtaja Teemu Rönkkä.

Jyväskylän Energian ja ABB:n yhteistyö alkoi vuonna 2015 tehdyllä lain velvoittamalla konsernin energiakatselmuksella. Sen seurauksena kaukolämpöverkon toiminta- ja ajomalleja päätettiin tutkia tarkemmin.

– Lähdimme tutkimaan kaukolämpöverkon nykyistä prosessia ja keräämään historiadataa siitä, millaisilla prosesseilla verkkoa on aikaisemmin ajettu. Päädyimme yhdessä siihen tulokseen, että pystyisimme saamaan kuusinumeroisia säästölukuja yksinkertaisesti ohjeistamalla verkon ajoa tarkemmin, kertoo palvelutuotepäällikkö Lasse Rantaniemi ABB:ltä.

Kerätty historiatieto sisälsi dataa voimalaitosten massavirroista, lähtö- ja paluulämpötiloista, paineista sekä lämpö- ja painehäviöistä. Jyväskylän Energialla on kaksi erilaista voimalaitosta, jotka voivat ajaa verkkoa yhtä aikaa tai yksinään. Aikaisemmin kaukolämpöverkon ajamiseen oli olemassa yksi lämpötilaohje, mutta kehitysprojektissa sen tilalle luotiin kolme ohjetta tuotantotilannekohtaisesti. Uudet ohjeet käsittelevät verkon ajoprosessia silloin, kun käytössä on Keljonlahden voimalaitos, Rauhanlahden voimalaitos tai kumpikin.

– Datan kerääminen ja murskaaminen on kuitenkin vain yksi puoli asiasta. Toinen on se, että Jyväskylän Energian verkko- ja tuotantopuoli uskalsivat kyseenalaistaa toimintamallin “näin on aina tehty, ja näin tehdään jatkossakin”, Rantaniemi summaa.

Merkittävä vuosisäästö, sisäinen synergia kuitenkin tärkeämpi

Jyväskylän Energian käyttöpäällikkö Mikko Turunen toteaa lähtötilanteen olleen “hyvin perinteinen”:

– Perinteisyydellä tarkoitan sitä, että toimintatapanamme oli totuttu malli. Vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä sitten syntyneistä tottumuksista oli tullut sääntöjä, sen jälkeen niistä oli tullut faktoja. Lähdimme kyseenalaistamaan näitä pala palalta, Turunen taustoittaa.

– Kaukolämpöverkon kehityshankkeeseen lähtiessä alkuperäinen ajatus oli säästää pumppaustehoissa, mutta aika nopeasti kävi ilmi niiden olevan minimaalinen osa kokonaisuutta. Voimalaitoksien rakennusaste ja hyötysuhde on parantunut palaavan kaukolämpöveden lämpötilan laskusta johtuen. Suurimmat säästöt on saatu aikaiseksi kaukolämmön menoveden lämpötilan laskulla.

Tällaisissa volyymeissä pyörivät joko isot häviöt tai voitot – ja tämä projekti vahvistaa sitä, että nyt pyörivät voitot.

Löydetty säästöpotentiaali on vuositasolla 1,3 milj. euroa. Jyväskylän Energian tuotantojohtaja Teemu Rönkkä kuvailee vuosisäästöä liiketoiminnan kannalta erittäin merkittäväksi.

– Sekä tuotannon että verkon optimaalinen ajo tarkoittaa luonnollisesti kustannustehokkaampaa lämmöntuotantoa kotitalouksille. Kun voimalaitoksiamme pystytään ajamaan mahdollisimman tehokkaasti, on tuotantomme ympäristöystävällisempää ja hiilidioksidipäästömme pienemmät. Tärkeintä on kuitenkin se, että takaamme asiakkaillemme sen lämmön, jonka olemme luvanneet, Rönkkä kertoo.

– Vaatimattomasti sanottuna tämä on sankaritarina. Me suomalaiset olemme liian varovaisia hehkuttamaan ja kehumaan – olemme tottuneita siihen “ihan hyvään keskivertoon”. Nyt on se hetki, kun voidaan katsoa taaksepäin ja todeta, että olemme onnistuneet yhdessä isosti, Rönkkä jatkaa.

Yhteisen asian äärellä työtehtävästä riippumatta

Myös käyttöpäällikkö Turunen tarttuu nimenomaan yhdessä tekemiseen. Mm. datamurskauksen avulla luotujen uusien toimintaohjeiden jalkauttaminen käytäntöön on vaatinut muutosjohtamista ja monentasoista viestintää sekä projektiryhmässä että organisaation sisällä.

– Kaiken kaikkiaan projekti on ollut silmiä avaava. Nyt meistä kukaan ei palaisi vanhaan malliin. Taustalla on ollut saumaton yhteistyö tuotannon, kaukolämpöverkon, sähköverkon ja ABB:n välillä, Turunen summaa.

– Kehitystyö on vaatinut kaikilta osallistujilta ensinnäkin innokkuutta ja toiseksi ymmärrystä siitä, että olemme kaikki saman yhteisen asian äärellä riippumatta siitä työskentelemmekö me tuotannossa, tuotannonsuunnittelussa vai jakelussa. Pidän tärkeänä tätä ajattelutavan ja asenteen muutosta, kiteyttää puolestaan energiapäällikkö Petri Flyktman.

Kaukolämpö- ja jäähdytysverkoista vastaava Flyktman kiittelee ABB:tä laskennan ja analysoinnin asiantuntemuudesta.

– ABB auttoi näkemään kokonaisuuden isommasta perspektiivistä. Ulkopuolinen on hyvä kyseenalaistamaan, koska me itse saatamme nähdä asiat liian läheltä. Voin sanoa myös, että ABB toimi tässä projektissa erittäin aktiivisena osapuolena. Kuten kehitysprojekteissa yleensä, ne saattavat jäädä pöydän kulmalle roikkumaan päivittäisen arkikiireen alle.

 


Kommentit ilmestyvät moderoinnin jälkeen. Kommenteissa ei saa rikkoa lakia eikä viestinnän hyviä tapoja.

Kommentoi "Jyväskylän Energian ja ABB:n kehityshanke: “Olemme onnistuneet yhdessä isosti”"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  ______    _____     _____      ___     ______   
 /_   _//  |  ___||  |__  //    / _ \\  |      \\ 
 `-| |,-   | ||__      / //    | / \ || |  --  // 
   | ||    | ||__     / //__   | \_/ || |  --  \\ 
   |_||    |_____||  /_____||   \___//  |______// 
   `-`'    `-----`   `-----`    `---`   `------`  
                                                  
 
 

Ei kommentteja "Jyväskylän Energian ja ABB:n kehityshanke: “Olemme onnistuneet yhdessä isosti”"