Ota yhteyttä

Mistä maksan siirtolaskulla

30.11.2017

Kun verottajan koura on ensin kahmaissut siirtolaskuilla kerätystä potista puolet, lopulla kustannetaan sähköverkon toiminta, käyttö ja kehitystyö.

Yli 100 miljoonan euron arvoisen omaisuuden – verkon ja laiteasemien – kehittämiseen sijoitetaan JE-Siirron alueella lähivuosina keskimäärin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Jyväskylän Energian tytäryhtiö JE-Siirto Oy toimii jakeluverkonhaltijan roolissa Jyväskylän kantakaupungin alueella, joSähköverkkotoiminnan kustannukset 2016sta se tarjoaa yhteyden Fingridin kantaverkon kautta eri sähkönmyyjiin. Sähkön siirtäjinä toimivia jakeluverkonhaltijoita on kullakin maantieteellisellä alueella aina vain yksi, mutta sähköenergiansa asiakas voi kilpailuttaa ja ostaa miltä myyntiyhtiöltä tahansa. Jakeluverkonhaltija kohtelee kaikkia asiakkaitaan ja sähkönmyyjiä tasapuolisesti.

Oheisesta piirakasta ilmenevät sähköverkkotoiminnan kulut JE-Siirrossa. Kolme suurinta lohkoa ovat investoinnit (28 %), kantaverkkomaksut (25 %) sekä käyttö ja kunnossapito (17 %).

Kantaverkkomaksu – pääsylippu sähkömarkkinoille

Yksikään jakeluverkonhaltija ei voi toimia sähkömarkkinoilla ilman Fingridiä, jonka omistama kantaverkko kattaa koko Suomen. Kantaverkkoon ovat liittyneet kaikkien jakeluverkonhaltijoiden verkot ja voimalaitokset. Fingrid mahdollistaa niissä tuotetun sähkön siirtämisen voimalaitoksilta jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon ja sen kautta kuluttajille. Jakeluverkonhaltijat maksavat kantaverkon siirtopalveluista kantaverkkomaksua, mikä on edelleen jyvitetty asiakkaiden siirtolaskuun.

Kantaverkkomaksut nousivat 2016-vuoden alusta keskimäärin 14 % ja 2017-vuoden alussa keskimäärin 7 %.

Sähköverkko ei ole täysin häviötön: osa siirrettävästä sähköstä muuttuu lämpöhäviöksi. JE-Siirron sähköverkon häviöprosentti on kuitenkin pieni – vain noin 2,2 % siirretystä energiasta. Sähkömarkkinoilta hankitun häviösähkön kustannukset sisältyvät siirtohintaan.

Investoinnit – verkon kehittämistyö ei pääty koskaan

Sähköverkko vaatii jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa, jotta sen turvallisuus ja toimintavarmuus säilyvät hyvällä tasolla.

Jyväskylän kantakaupungin alueella ei ole suurempaa tarvetta kaapeloida ilmajohtoja sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseksi, koska valtaosa jakeluverkosta on jo kaapeloitu. Sen sijaan toimitusvarmuuden ylläpito vaatii sähkönsaannin varmistamiseksi merkittävät investoinnit käyttöikänsä päähän tulleen Keljon sähköaseman saneeraukseen ja uusiin sähköasemiin – esimerkiksi Savelan sähköasemaan, jonka rakennusprojekti on käynnistynyt, sekä Kankaan ja Seppälän aluetta palvelevaan, tulevaan Holstin sähköasemaan.

Kaupungin edelleen kehittyessä sähkönkäyttö lisääntyy. Siksi uuden sähköaseman tarve on koko ajan lähempänä. Siirtomaksut kattavat verkon kehittämisen ja varmistavat osaltaan sähkön toimitusvarmuuden myös tulevaisuudessa.

Verkon kehittämiseen, uuden verkon ja asiakasliittymien rakentamiseen ja käyttöikänsä lopussa olevien verkon osien korvaamiseen, panostetaan pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. Jakeluverkonhaltijat, JE-Siirto mukaan lukien, toimittavat sähkömarkkinalain mukaisesti päivitetyt sähköverkon kehittämissuunnitelmat Energiavirastolle kahden vuoden välein.

Investoinnit – suunnittelukriteereillä huolehditaan verkon varmuudesta ja korvattavuudesta

Sähköasemat ovat verkon tärkeimpiä solmukohtia. JE-Siirron hallinnoimassa verkossa on tällä hetkellä viisi sähköasemaa. Vuonna 2018 - 2019 yksi kytkinasema muutetaan sähköasemakäyttöön.

Sähköasemalla 110 kV:n (kilovoltin) jännite muunnetaan 20 kV:n keskijännitteeksi. Keskijänniteverkko on jaettu sähköasemalta syötettäviin johtolähtöihin, joita on kaikkiaan noin 140. Johtolähdöillä sähkö siirretään lähemmäs asiakkaita muuntamoille, joissa jännitetaso alennetaan pienjännitteeksi.

Sähköverkon toimitusvarmuuden kannalta olennaista on keskijänniteverkon rakenne. JE-Siirron keskijänniteverkon kaapelointiaste on lähes 90 %. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa sähköverkosta on maan alla. Laadukkaan suunnittelun ja investoimisen perusajatuksena on rakentaa siirtolinjoista rengasverkkoa, jossa sähköä voi siirtää kohteeseen vähintään kahdesta eri suunnasta. Häiriötilanteissa vikaantunut paikka erotetaan muuntamoilla sijaitsevilla kytkimillä pois verkosta, jolloin vikapaikan naapurissa ehjiä johto-osia voidaan syöttää omista syöttösuunnistaan.

Rengasmainen rakenne tarkoittaa pienempää asiakasjoukkoa vian piirissä ja nopeuttaa asiakkaiden sähkönjakelun palauttamista. Koska vaurioituneen maanalaisen johdon korjaaminen on hidasta, vian rajauksen ansiosta mahdollisimman pienen asiakasjoukon tarvitsee odottaa sähkönjakelun palautumista koko korjausaikaa. Vian korjauksen ja kunnossapitotoimien aikana sähkönjakelua hoidetaan mahdollisuuksien mukaan varavoimakoneita käyttäen.

Verkon normaalitilanne (vas.) ja häiriöalueen minimointi

Käyttö ja kunnossapito – myös varautumista poikkeustilanteisiin

Sähköverkon käyttö ja kunnossapito sisältää käyttökeskuksen toiminnan sekä sähköverkon kuntotarkastukset, huollot, korjaukset ja verkkotietojen hallinnan.

Sähköverkon käyttökeskus valvoo verkkoa 24/7. Käyttökeskuksen tehtävä on vastata sähköjakelun turvallisuudesta ja jatkuvuudesta. Kytkentöjä tehdään sekä verkon normaaleissa käyttötilanteissa, esimerkiksi kunnossapitotöiden vuoksi, että vianhoidon yhteydessä.

Käyttökeskus saa tiedon keskijänniteverkon vioista sekunneissa, ja päivystäjä hälyttää tarvittaessa lisäapua häiriön hoitoon sekä vian korjaukseen. Käyttökeskus voi tehdä etänä kytkentöjä muuntamoille, joille on asennettu kaukokäyttölaitteisto. Tällöin vikapaikka voidaan erottaa suoraan käyttökeskuksesta ja palauttaa sähköt muille asiakkaille rengasverkkoa hyödyntäen.

JE-Siirron alueella kymmenen viime vuoden aikana on asiakkaiden kokema sähkönjakelun keskeytysaika ollut keskimäärin yhdeksän minuuttia asiakasta kohden vuodessa. Vuonna 2016 Energiateollisuus ry:n kokoamien tilastojen mukaan koko Suomessa asemakaava-alueiden asiakkailla keskimääräinen keskeytysaika oli 28 minuuttia /asiakas. JE-Siirron toimitusvarmuus on siis erittäin hyvällä tasolla.

Sähkömarkkinalain mukaisesti verkonhaltijan on varauduttava normaaliolojen häiriötilanteisiin ja valmiuslaissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin. Varautumista pidetään yllä ja toimintaa kehitetään toteuttamalla varautumissuunnitelmaa ja varautumisen kehittämissuunnitelmaa. Varautumissuunnitelmat päivitetään kolmen vuoden välein ja toteutus raportoidaan Energiavirastolle.

Sähköverkon kunnossapito sisältää sekä viranomaislähtöisiä tarkastuksia että yhtiön itse määrittämiä kuntotarkastuksia ja huoltotoimia. Varmennustarkastajan kanssa yhdessä käydään vuosittain läpi edellisenä vuonna rakennettuja kohteita ja varmistutaan siitä, että ne ovat turvallisia ja määräysten mukaisia.

Määräaikaistarkastuksia tehdään noin viiden vuoden välein, ja niissä ulkopuolinen varmennustarkastaja tarkastaa pistokokein verkon määräystenmukaisuuden ja sen, että oman verkon kunnossapito on hoidettu suunnitelman mukaisesti. Oman verkon kunnossapitoon sisältyy verkkokomponenttien kuntoon ja toimintaan liittyviä tarkastuksia. Tarkastusten lisäksi osa komponenteista vaatii huoltotoimia, esimerkiksi kaasun tai öljyn lisäyksen.

Asiakaspalvelu ulottuu liittymätilauksesta mittarointiin, neuvontaan ja laskutukseen

Jakeluverkkotoiminnan olennainen osa on asiakaspalvelu, asiakkaiden kulutuksen mittaus, mittaustietojen hallinta ja laskutus.

Asiakkaan sähkönkäytön laskutus ei enää perustu käyttöarvioon ja vuosittaiseen mittarilukeman mukaiseen tasaukseen. Sähkölaskuilla käyttötiedot ovat etäluennan ansiosta toteuman mukaiset. Etäluettavilla mittalaitteilla saadaan tunneittain tietoa energiankulutuksesta ja asiakkailla on mahdollisuus seurata omaa energiankulutusta sähköisestä Monitori-palvelusta. Palvelu löytyy JE:n nettisivuilta.

Monitori-palvelun kautta hoituu myös rakentajalle helposti uusien sähköliittymien tilaaminen. Lisäksi sähköisen asiointipalvelun kautta siirtoasiakkaat voivat tilata itselleen häiriötiedotteet, jolloin he saavat omaan käyttöpaikkaan kohdistuvista keskeytyksistä tiedot tekstiviestein tai sähköpostein.

Sähkömarkkinat kehittyvät jatkuvasti, ja sähköverkko toimii markkina-alustana myös erilaisille palveluille, joita tulevaisuudessa syntyy yhä enemmän liittyen mm. pientuotannon lisääntymiseen ja energiatehokkuuteen.

Jakeluverkkotoiminta työllistää JE-Siirrossa 23 henkilöä. Lisäksi tarvitaan suunnilleen sama määrä ostopalveluita asiantuntijoilta.

 

JE-Siirron keskijänniteverkosta on kaapeloitu lähes 90 %. 

 

 


Kommentit ilmestyvät moderoinnin jälkeen. Kommenteissa ei saa rikkoa lakia eikä viestinnän hyviä tapoja.

Kommentoi "Mistä maksan siirtolaskulla"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

  _____    __   __  __    __    _____    __   _   
 |__  //   \ \\/ // \ \\ / //  |  ___|| | || | || 
   / //     \ ` //   \ \/ //   | ||__   | '--' || 
  / //__     | ||     \  //    | ||__   | .--. || 
 /_____||    |_||      \//     |_____|| |_|| |_|| 
 `-----`     `-`'       `      `-----`  `-`  `-`  
                                                  
 
 

Ei kommentteja "Mistä maksan siirtolaskulla"